Julkisen talouden alijäämä on kohde, joka mittaa taloudellinen tilanne valtion maa, avulla eroa tuottojen ja kulujen tiettynä vuonna ja yleensä se ilmaistaan prosentteina bruttokansantuotteesta (BKT) samana vuonna.
Ero julkisen talouden alijäämän ja velan välillä on se, että ensimmäinen on virtamuuttuja ja toinen on kantamuuttuja. Toisin sanoen julkinen alijäämä edustaa tietyn vuoden tulojen ja menojen erotusta. Samaan aikaan velka on muuttuja, johon alijäämä lisätään tai vähennetään. Tuloksena on julkinen kokonaisvelka.
On syytä mainita, että julkisen talouden alijäämä erona voi olla positiivinen tai negatiivinen. Jos kulut ovat suuremmat kuin tulot, ero (tulot – kulut) on negatiivinen. Kääntäen, jos tulot ovat suuremmat kuin kulut, ero (tulot – kulut) on positiivinen. Kun ero on negatiivinen, se tunnetaan julkisen talouden alijäämänä. Päinvastoin, kun ero on positiivinen, sitä kutsutaan julkiseksi ylijäämäksi. Vaikka on totta, että vaikka eri nimillä se on samaa suuruusluokkaa.
- Katso ylijäämän merkitys
- Katso alijäämän merkitys
Tapoja rahoittaa julkisen talouden alijäämä
Julkisen talouden alijäämän rahoittamiseksi peräkkäisinä vuosina valtio voi toimia kolmella tavalla:
- Verojen kautta: se on se, mitä tunnemme veropolitiikaksi , veroja nostamalla he voivat kerätä enemmän, ja hallitus vastaa.
- Rahan liikkeeseenlasku: se on menetelmä, jota ei enää käytetä kehittyneissä maissa. Se aiheuttaa inflaatiota ja heikentää kansallista valuuttaa, mikä estää kotimaan talouden moitteettoman toiminnan ja kehityksen.
- Julkisen velan liikkeeseenlasku: Valtiovarainministeriö kaappaa rahoituksen, laskee liikkeeseen varoja eri ajanjaksoina (joukkovelkakirjat, vekselit jne.), joista sen on maksettava sijoittajille tietty tuotto. Mainitun liikkeeseenlaskun on oltava lain sallimaa ja siinä on noudatettava valtion yleisessä talousarviossa sille asetettuja rajoituksia. Mitä suurempi maan velka ja sen rahoitustarpeet ovat, sitä monimutkaisempaa yksityisten yritysten on saada se, koska ne kilpailevat valtion kanssa ja joutuvat maksamaan enemmän kuin valtio, mikä tekee niiden rahoituksesta kalliimpaa ja heikentää kilpailukykyä. Tunnemme syrjäytysvaikutuksena , tilanne, joka syrjäyttää yksityisen velan markkinoilta.
Tässä tapauksessa valtiovarainministeriö laskee liikkeeseen joukkovelkakirjoja eri maturiteetilla (julkisen velan liikkeeseenlasku). Oletetaan, että lasket liikkeeseen 1 miljardi euroa tänään 10 vuoden obligaatioina. Sijoittajat saavat 10 vuoden jaksollisen koron vastineeksi valtion tuolloin rahoittamisesta eräpäivään asti.
Julkisen velan rahoittamiseksi kertynyttä "elävää" valtiovarainministeriön liikkeeseenlaskua kutsutaan julkiseksi velaksi. Normaalisti se ilmaistaan myös prosentteina kyseisen vuoden BKT:sta.
Tästä syystä julkisen talouden alijäämä voi olla -5,9 %, ja se on yhteensopiva sellaisen julkisen velan kanssa, joka on 99,3 % BKT:sta, kuten voimme nähdä Espanjassa alla olevasta taulukosta.
| Espanja | Julkinen alijäämä | Julkinen velka | ||
|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | % BKT | miljoonaa euroa | % BKT | |
| 2014 | -61 319 | -5,9 % | 1,033,741 | 99,3 % |
| 2013 | -71 241 | -6,9 % | 966 044 | 93,7 % |
| 2012 | -108 903 | -10,4 % | 890 728 | 85,4 % |
| 2011 | -101 265 | -9,5 % | 743 530 | 69,5 % |
| 2010 | -101 445 | -9,4 % | 649 259 | 60,1 % |
| 2009 | -118 237 | -11,0 % | 568 700 | 52,7 % |
| 2008 | -49,385 | -4,4 % | 439 771 | 39,4 % |
| 2007 | 21,620 | 2,0 % | 383 798 | 35,5 % |
| 2006 | 22,144 | 2,2 % | 392 168 | 38,9 % |
| 2005 | 11,229 | 1,2 % | 393 479 | 42,3 % |
| 2004 | -364 | 0,0 % | 389 888 | 45,3 % |
| 2003 | -2 960 | -0,4 % | 382 775 | 47,6 % |
| 2002 | -3,106 | -0,4 % | 384 145 | 51,3 % |
| 2001 | -3,839 | -0,5 % | 378,883 | 54,2 % |
| 2000 | -6,608 | -1,0 % | 374 557 | 58,0 % |